Imatrankoski on Vuoksen suurin koski. Vuoksi taas on Saimaan vesistön laskujoki Laatokkaan. Vuoksi on syntynyt noin 5 000 vuotta sitten, kun Saimaan vesimassat murtautuivat valtavalla voimalla Salpausselän lävitse. Koski on padottu voimalakäyttöön jo vuonna 1929, mutta se virtaa yhä vapaana kesäiltaisin. Koski on vuosisatojen ajan houkutellut paikalle matkailijoita sekä ihailemaan voimakkaan kosken pauhua että nauttimaan Vuoksen anteliaista kalavesistä. Vielä nykyäänkin koski ympäristöineen on yksi Imatran seudun suosituimmista matkailunähtävyyksistä, vaikka patoaminen onkin muuttanut kosken ja koko Vuoksen luonnetta jonkin verran.
Historiallinen turistinähtävyys
Imatrankoski on Suomen vanhin matkailunähtävyys. Vuonna 1772 itse Venäjän keisarinna Katariina II kävi seurueensa kanssa ihmettelemässä voimakkaasti virtaavaa koskea, ja keisarinnan vierailun jälkeen matkailijoiden kiinnostus koskea kohtaan vain lisääntyi. 1800-luvulla kosken ääreen inspiraatiota hakemaan matkustivat kirjailijat, taiteilijat ja säveltäjät eri puolilta Eurooppaa. Matkailunähtävyytenä tunnetuksi tulleen kosken partaalle perustettiin 1800-luvun puoliväissä Suomen vanhin luonnonpuisto, Kruununpuisto. Aloite puiston perustamiseen tuli Venäjän keisari Nikolai I:seltä. Matkailijoita varten kosken lähelle rakennettiin myös hotelli. Hotelli toimii nykyäänkin nimellä Imatran Valtionhotelli, ja sen linnamainen päärakennus on valmistunut vuonna 1903.
Monenlaista matkailijoille
Matkailijoita houkuttelivat paikalle paitsi koski itse, myös Vuoksen kalavedet, jotka tunnettiin jo 1800-luvulla erityisesti lohestaan. Venäläistä aatelistoa sekä ihan tavallistakin venäläisväestöä matkusti Imatrankoskea ihailemaan niin paljon, että 1900-luvun alussa kerrotaan Pietarista Imatralle matkanneen kaikkiaan 14 päivittäistä junavuoroa. Kalastusta alueella suosivat venäläisten lisäksi erityisesti englantilaiset, joilla oli jopa oma kalastusseuransa Wuoksi Fishing Club. Matkustajavirtojen lisääntyessä turismin merkitys ymmärrettiin ja aluetta lähdettiin tietoisesti kehittämään myös ansaintamielessä. Tähän kehitystyöhön liittyvät sekä edellä mainitut Kruunupuisto ja hotelli että kosken ylittämiseen rakennettu köysirata.
The Wuoksi Fishing Club
Pietarissa asuneet englantilaiset alkoivat vuonna 1875 vuokrata kalavesiä Vuoksesta ja perustivat yhteisön The Wuoksi Fishing Club. Kalastusseuran perustaja oli ilmeisesti konsuli John Mitchell, ja klubi rakennutti itselleen kalamajan, joka oli kaksikerroksisen, karjalaistyylisen hirsirakennus. Vuonna 1890 klubi siirtyi Linnankosken yläpuolelle Varpasaareen, josta saadut valtaisat kalansaaliit takasivat kerhon kukoistuksen. Arvokalojen pyytäminen oli klubilaisille maksutonta. Kerhon toiminta alkoi kuitenkin hiipua Vuoksen patoamisen ja veden likaantumisen myötä. Klubin lopetti toimintansa vuonna 1949, mutta sittemmin vesistönsuojelutoimien ja veden laadun paranemisen myötä se on herätetty uudelleen henkiin.
Koskinäytökset
Imatralla on kosken patoamisen jälkeen järjestetty niin sanottuja koskinäytöksiä, joissa kosken patoluukut avataan ja kosken annetaan virrata luontaisella voimallaan kuohuen ja kohisten. Ajatus näihin koskinäytöksiin tuli Matkailuyhdistyksen Viipurin osastolta vuonna 1937, ja 1930-luvun lopussa koskinäytöksiä järjestettiin jouluna, uutena vuotena ja pääsiäisenä. Sittemmin näytöksiä lisättiin. Patoluukkujen avaaminen on aina kerännyt paljon katselijoita kosken partaille, ja niinpä näytöksistä on tullut säännöllisiä ja niihin on myös alettu yhdistää muun muassa musiikkia ja valoefektejä. Nykyisin näytöksiä järjestetään kesäiltaisin ja jonkin verran myös kesäöisin.
Köysirata yli Vuoksen
Voimakkaana virtaava koski oli vaarallinen paikka. Kosken ylittäminen kuitenkin kiinnosti. Ajatus kosken ylittävästä köysiradasta keksittiin vuonna 1879, ja köysirata avattiinkin käyttöön 14.7.1872. Vaikka köysirata oli suosittu turistien keskuudessa, sitä vaivasivat toimivuusongelmat. Alkuperäinen kori oli niin raskas, että sitä oli vaikea siirtää kosken yli puolelta toiselle. Seuraavaksi kokeiltiin huomattavasti kevyempää rottinkikoria, joka taas oli niin kevyt, että se heilui koskesta nousseen ilmavirran takia villisti puolelta toiselle. Myös köysiradan rakenteisiin alkoi tulla vikoja. Vuonna 1883 kori putosikin koskeen ja pian sen jälkeen koko köysirata suljettiin.
Imatrankosken silta
Imatrankosken ylittävää siltaa alettiin ensi kertaa suunnitella jo 1860-luvulla. Koska liikennemäärät Vuoksen rannoille kasvoivat, alettiin mahdollisuutta kosken ylittämiseen pitää välttämättömänä. Suunnitelmat rautatiesillan rakentamiseksi tehtiin, ja vuonna 1893 valmistuikin 33,3 metriä pitkä ja 7 metriä leveä silta, joka kulkee 11,5 metriä veden yläpuolella. Myös sillasta tuli merkittävä nähtävyys. Vuonna 1904 se valaistiin sähköllä, mitä tuolloin pidettiin teknologian huippusaavutuksena. 1970-luvulla siltä peruskorjattiin ja sen ulkonäkö muuttui täysin. Voimakas virta ja veden jäätyminen talvella kuluttavat siltaa niin, että sen korjaaminen on aika ajoin tarpeellista.
Voimalatoiminta
Imatralla koskivoiman hyödyntämisestä sähköenergian tuotantoon kiinnostuttiin jo 1800-luvun lopulla. Vesivoimalan rakentamista koskeen esitettiin kuitenkin vasta vuonna 1920, ja voimalan rakentaminen aloitettiin kaksi vuotta myöhemmin. Tämän voimalaitoksen ensimmäisen osan vihki käyttöön presidentti Lauri Kristian Relander toukokuussa 1929. Voimalaitoksen toiminnasta vastaamaan perustettiin vuonna 1932 Imatran Voima Osakeyhtiö. Yhtiö laajensi suunnitelmallisesti sekä voimalaa että voimansiirtoverkkoa. Sotien aikana laajenemiseen tuli katkos ja lisäksi voimalaitosta pommitettiin, mutta vauriot saatiin korjattua nopeasti. Jotakin laajenemistahdista kertoo se, että voimalaitoksen seitsemäs koneisto valmistui vuonna 1951.
Energian tarpeen lisääntyessä teollistuvassa Suomessa Imatran Voima laajensi toimintaansa myös yhtiönä ja hankki käyttöönsä voimaloita myös muualta Suomesta ja rakennutti ydinvoimalan Loviisaan 1970-luvulla. 1990-luvun lopulla Imatran Voima fuusioitu Neste Oy:n kanssa. Tuolloin syntynyt yritys toimii nykyään nimellä Fortum Oy, joka siis omistaa myös Imatran voimalaitoksen. Imatran voimalaitos on Suomen suurin vesivoimalaitos, ja sen energiantuotanto on noin 1 miljardi kWh vuodessa. Myös voimalaitos itsessään on yksi Imatran matkailunähtävyyksistä. Voimala ja sen yhteydessä toimiva voimalaitoksen historiasta kertova näyttely ovat avoinna yleisölle kesäisin.