Tuhansia kilometrejä upeaa rantaviivaa, lempeänsinistä vettä ja leppeää kesätuulta. Sitä tarjoaa Suomen suurin järvi, Saimaa, joka on myös koko Euroopan neljänneksi suurin järvi. Alueella on jopa 112 eri retkisatamaa veneilyä rakastaville lomailijoille. Esittelemme tässä artikkelissa vinkkejä Saimaalla veneilyyn, pari erityyppistä maihinnousupaikka ja tarjoamme tieto myös Saimaalla seilaamisesta kiinnostuneille maakravuille.
Näin pääset veneilyn alkuun
Veneilyä koskevat lait ja säädökset, joita tulee noudattaa, niin Saimaalla kuin muillakin Suomen vesillä. Tarvitset tietenkin veneen ja kuljettajan sille. Perämoottoriveneen kuljettaminen ei ole erityisen vaikeaa, mutta purjevene tai isompi moottorivene vaatii osaavan ajajan. Muistathan, että veneilijän tulee tarkistaa aluksensa kunto ennen jokaista matkaa! Lisäksi jokaisen veneessä matkaavan tulee käyttää pelastusliivejä.
Yksi veneilijän tärkeimmistä varusteista on vesistökartta. Karttoja saa nykyään myös älypuhelinsovelluksena, mutta paperinen kartta kannattaa kuitenkin pitää aina mukana, sillä Saimaan kokoisessa vesistössä ei matkapuhelinverkko välttämättä toimi aivan kaikkialla. Tärkeää on toki myös opetella lukemaan karttaa, jotta voi välttää matalikot, joita Saimaallakin on runsaasti. Saimaa ei nimittäin ole kovin syvä vesistö, vaikka se laaja onkin.
Veneilyreitti kannattaa suunnitella etukäteen, ainakin jos kokemusta veneilystä ei ole kovin paljon. Onko suunnitelmissa päiväretki, vai onko tarkoitus viettää veneessä useampiakin päiviä purjehtien satamasta toiseen? Tai onko reitin varrella jokin erityinen kohde, jonka haluaisit nähdä? Suunnitelmiin kannattaa myös jättää vähän pelivaraa, sillä sää ja monet muut tekijät vaikuttavat siihen, miten matka lopulta etenee.
Saimaalla veneilyn erikoisvaatimukset
Saimaan alueen pääväylät vesiteitse ovat Saimaan kanava, Järvi-Suomen kanavat, Tahkon vesireitti ja Suvorovin sotakanavat Etelä-Savossa. Näistä väylistä on olemassa paitsi ajankohtaiset merikartat, myös kanavakohtaiset veneilyohjeistukset. Ohjeistukset koskevat esimerkiksi suurinta sallittua veneen leveyttä ja Saimaan kanavan osalta mahdollisia rajanylityksiä Venäjän puolelle. Näihin ohjeisiin voi tutustua entisen Liikenneviraston, nykyisen Väylän, verkkosivuilla.
Maihinnousupaikkojen parhaimmistoa
Saimaan järvialueella on kartoitettu yli 110 yleiseen käyttöön tarkoitettua maihinnousupaikkaa; on niin varsinaisia satamia ja vierasvenesatamia, ihania hiekkarantoja, kaukana sivistyksestä sijaitsevia korpisatamia, jopa maatilamatkailua silmällä pitäen matkailukiinteistöjen yhteydestä löytyviä satamia. Kaikkia maihinnousukohteita ei voi tutkia yhdellä venematkalla, mutta onneksi erilaisia satamia on paljon. Seuraavaksi esittelemme muutaman mielenpainuvan maihinnousupaikan tarkemmin.
Eevansaari
Eevansaari sijaitsee Puruveden järvessä, joka ulottuu Savonlinnan ja Kiteen alueille. Eevansaaressa ei ole monelle Saimaan rannalle tyypillistä mutapohjaa, vaan rantavesi on aivan kirkasta. Hiekkaranta on syntynyt sievälle matalikolle, ja hiekka muodostaakin viehättäviä valleja rantaveteen. Matalan rantaveden takia saarta tulee lähestyä varoen ja vähänkin isommat veneet on ehdottomasti ankkuroitava tarpeeksi kauas rannasta.
Eevansaaren hiekkarantaan tulee kolmesta ilmansuunnasta: pohjoisesta, lännestä ja idästä. Siksikin saari on ihanteellinen pysähdyspaikka heinäkuisella helteellä, kun leppeät tuulet tuovat helpotusta Saimaassa vilvoitteleville veneilijöille. Kauneudestaan huolimatta Eevansaari ei syrjäisen sijaintinsa takia myöskään kuhise turistilaumoja. Toisaalta on hyvä pitää mielessä, että tällä syrjäisellä saarella ei ole myöskään mitään palveluja, joten ruoka- tai bensavarastojen täydentäminen ei onnistu.
Tynkkylän Lomaniemi
Punkaharjulla toimii maatilamatkailuun keskittynyt perheyritys, Tynkkylän Lomaniemi. Täysihoitomajoituksen lisäksi alueella on vierasvenesatama, jonne myös päivävieraat veneineen ovat tervetulleita. Satamaan mahtuu 12 venettä, ja rannassa on myös kaksi pientä saunaa veneilijöiden itsepalvelukäyttöön. Lisäksi paikasta löytyy savusauna, jonka voi tilata lämmitettäväksi. Käytössä ovat myös kuivakäymälät sekä päärakennuksen suihku- ja wc-tilat, rannan grillikatos, tiskipaikka ja jopa pari soutuvenettä.
Maatilamatkailuun erikoistunut Lomaniemi pystyy auttamaan myös veneileviä turisteja mitä erinäisempien kysymysten kanssa, joten isäntäväen puoleen kannattaa rohkeasti kääntyä. Innokkaimmat veneilijät ilahtuvat varmasti myös siitä tiedosta, että ohuen jään aikana rantautuminen Lomaniemen laituriin onnistuu. Isäntäväki lupaa myös tarvittaessa murtaa reitin talviveneilijöille. Maatila tarjoaa myös paljon nähtävää ja koettavaa, joten Lomaniemi on todella poikkeamisen arvoinen kohde.
Saimaan kanavan kautta Venäjälle
Saimaan kanava avattiin käyttöön ensimmäisen kerran vuonna 1856. Kanava on kaikkiaan 43 kilometriä pitkä, ja nykyisessä kanavassa on yhteensä kahdeksan sulkua. Suluista kolme on Suomen puolella ja loput viisi Venäjän alueella. Kanava yhdistää Saimaan vesistön Lappeenrannasta Laatokan kautta Suomenlahdelle. Kanava siis mahdollistaa veneilyn Suomen ja Venäjän välillä. Matka Lappeenrannasta Viipuriin vie vajaat 6 tuntia.
Saimaan kanavalla saavat ilman erityislupia matkustaa kaikki tietyt kokovaatimukset täyttävät alukset. Kanavamatkaa suunnittelevien on kuitenkin syytä aloittaa matkavalmistelut hyvissä ajoin, sillä rajan ylittäminen ei vesiteitsekään ole mikään yksinkertainen juttu. Venäjälle matkaava tarvitsee sekä passin että viisumin. Lisäksi omalla veneellä matkaavan on varauduttava siihen, että joutuu tekemään tilaa tavaroita ja matkailijoita kuljettaville kaupallisille aluksille.
Vesille ilman omaa venettä
Niillekin Saimaan seudulla matkaaville turisteille, joilla ei ole venettä, löytyy mahdollisuuksia tutustua Saimaaseen vesitse. Veneitä on toki mahdollista vuokrata, mutta jos omaa veneilykokemusta ei löydy lainkaan, on varminta turvautua turisteille tarkoitettuihin järjestettyihin veneretkiin. Eri yritykset tarjoavat risteilyjä niin Saimaan kanavalla kuin pitkin Saimaatakin. Viipuriin saakka suuntautuville risteilyille yritykset hoitavat myös viisumit valmiiksi.
Veneilemään talvellakin
Saimaalla kulkee turistiveneiden lisäksi paljon rahtiliikennettä. Saimaa pidetäänkin osin auki jäänmurtajien avustuksella myös talvikaudella. Saimaan kanavakin on yleensä auki tammikuun puoliväliin saakka, ennen kuin se suljetaan talviteloille. Vaikka jäänmurto palvelee rahtiliikennettä, on veneily mahdollista myös talvikeleillä, kun osa vierasvenesatamistakin palvelee jäätilanteen niin salliessa. Talviveneily tarjoaakin haasteen niille veneilijöille, jotka ovat jo kokeneet kaiken muun!
